Miten Euroopan unioni vaikuttaa asumiseen ja miten me vaikutimme uuteen rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD)?
Vaikka asuminen ei kuulu suoraan EU:n toimivaltaan, asumista koskettaa moni direktiivi kuten ilmasto- ja energiadirektiivit.
Toukokuun lopussa voimaan tulevan päivitetyn rakennusten energiatehokkuusdirektiivin myötä rakennusten päästöjä tulee laskea. Olen ollut vaikuttamassa viimeisen kahden vuoden aikana suomalaisten pientaloasukkaiden puolesta valmisteluun. EU:n neuvottelutulokseen saatiin lopulta vahvassa Suomi-yhteistyössä päättäjien, sidosryhmien kanssa oikea suunta pois EU-tason yksityiskohtaisesta teknologiaan sidotusta sääntelystä. Esimerkiksi yhtenäisistä tiukkoihin aikatauluihin sidotuista pakkoremonteista luovuttiin, minimienergiatehokkuusvaatimuksia ei määrätty asuinrakennuksille ja jäsenmaille annettiin joustavuutta valita keinot, joilla ilmastotavoitteisiin päästään. Tärkeää oli, että toimia edistetään periaatteella “kun se on taloudellisesti, teknisesti ja toiminnallisesti” järkevää.
Seuraavaksi käynnistyy kansallinen toimeenpano, johon ympäristöministeriö on kutsunut mukaan kaikki keskeiset sidosryhmät. Lue lisää tästä.
Merkittävä muutos kansalaisten asumiseen
Uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (12.4.2024, EPBD, Energy Performance of Buildings Directive) edellyttää meitä vähentämään energiankulutusta 16 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 26 prosenttia vuoteen 2033 mennessä. Myös asuminen ja rakentaminen tulee mukaan kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, sillä nämä sektorit kuluttavat lähes 40 % kaikesta käyttämästämme energiasta.
Hallitus päätti jo huhtikuussa 2024, että fossiilisista polttoaineista luovutaan, mikä tarkoittaa Suomessa muutoksia noin 100 000 pientalon öljylämmitysjärjestelmään. Päästöt vähenevät pientaloissa arviolta 50 %, mikä tukee merkittävästi EU:n ilmastotavoitetta. Direktiiviin toimeenpano alkaa ympäristöministeriössä kesäkuun alussa ja uudet määräykset tulevat voimaan kesällä 2026.
Asumiseen liittyy myös muita uusia direktiivejä, kuten esteettömyysdirektiivi, jonka soveltaminen jäsenmaissa alkaa 2025. Vesistöön liittyviä päästöjä koskee haja-asutuksen jätevesimääräykset, joihin yhä saa neuvontaa.
Anna äänesi kuulua
Tulen tekemään töitä asumiskustannusten alentamisen, yrittäjyyden edistämisen.
EU:n tulee keskittyä tulevalla kaudella isoihin asioihin ja olla niissä vahva, eli perusasiat rauha, turvallisuus sekä vakaat ja kilpailukykyiset sisämarkkinat.
EU:n tulee olla pieni pienissä asioissa ja tehdä työtä turhien direktiivien karsimisen puolesta. EU:n lainsäädännön kulmakiviä ovat varhainen vaikuttaminen sekä jäsenmaiden erilaisten tarpeiden ja olosuhteiden huomiointi. Voimme edistää tärkeitä EU:n ilmastotavoitteita ilman kohtuutonta taloudellista taakkaa kansalaisille. Tällainen lähestymistapa varmistaa, että EU:n politiikka tukee kestävää kehitystä ilman, että se rajoittaa kansalaisten mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen. Tämä lisää myös EU:n hyväksyvyyttä.
LUE LISÄÄ AIHEESTA
28.5.2024 astuu voimaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1275, annettu 24 päivänä huhtikuuta 2024, rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu)
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX%3A32024L1275
13.3.2024 17.00 EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi hyväksyttiin parlamentissa – pitkäjänteinen vaikuttamistyö tuotti tuloksia
15.12.2023 Rakennusten energiatehokkuudesta joustava neuvottelutulos
30.10.2023 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin neuvotteluissa merkittävä muutos parempaan
9.6.2022 Selkeä Suomen linja jatkuu: uudessa rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä ongelmia
3.6.2022 Rakennusten energiatehokkuusdirektiiviluonnoksen vaatimuksissa ongelmia
Kommentit
Yksi vastaus artikkeliin “Taustaa rakennusten energiatehokkuus direktiivistä”
Hi, this is a comment.
To get started with moderating, editing, and deleting comments, please visit the Comments screen in the dashboard.
Commenter avatars come from Gravatar.